Suunnitelmiin muutoksia
Taas on viikko vierähtänyt tosi nopeeta. Tai kyllä viime sunnuntaina kalenteria katsoessa huomasinkin, että tämä viikko hurahtaa taas pikavauhtia ja kun on jotain kivaa mitä odottaakin loppuviikosta.
Minulla oli kampaaja, pitkästä aikaa, tällä viikolla tiistaina ja oli taas niin mukavaa vaihtaa kuulumisia tutun kampaajan kanssa ja tietenkin saada uusi tukka. Vein Tuukan aamusta päiväkotiin ja itse menin iltavuoroon töihin, joten olin aamulle varannut kampaajan. Kun istuin kampaajan tuoliin, en oikein tiennyt mitä tahtoisin tukalleni tehdä. Värjäys nyt oli jo ehdoton, juurikasvu näkyi jo vähän liiankin hyvin, mutta haluaisinko leikkauttaa lyhyen tukan vai kasvattaisinko pidemmän tukan, jatkanko otsatukan pois kasvatusta vai leikkaanko turvallisen vanhan otsatukan takaisin??
Kampaajani värjäsi juurikasvun piiloon, mutta hieman vaaleammalla tummanruskealla kuin ennen (kun ehkä haluankin hieman vaaleampaan suuntaan värin kanssa, ehkä) ja päätin jatkaa otsatukan kasvatusta, sekä pituudesta otettiin vain vähän pois. "Ennen" kuvia ei valitettavasti/onneksi ole, mutta lopputuloksesta innostuttiin siskon kanssa räpsimään muutama:
No sitten, loppuviikon suunnitelma, ei mennyt ihan niin kuin elokuvissa. Alkuperäinen suunnitelma oli tulla Tuukan kanssa junalla Lappeenrantaan perjantaina ja lauantaille olin ottanut töitä Saimaan kylpylästä, jolloin Tuukka voisi viettää laatuaikaa isovanhempien kanssa. Pietu tulisi lauantaina perässä Lappeenrantaan ja sitten maanantaina palautuisimme takaisin Tampereelle kotiin kaikki yhdessä. No torstaina huomattiin, että Tuukalle oli noussut näppylöitä, sellaisia finnin oloisia. Tai itseasiassa huomattiin niitä pari jo keskiviikkona, mutta torstaina niitä oli jo muutama enemmän. Soiteltiin neuvolaan ja päiväkotiin ja meidän kaikkien yhteinen diagnoosi oli, että Tuukalla on nyt vesirokko. Tästä johtuen, jouduimme hieman muokkaamaan suunnitelmaa (tähän olemme kyllä jo tottuneet, usein muokkaamme alkuperäistä suunnitelmaa tai muutenkaan ei tehdä liian tarkkoja aikatauluja). Alkuviikosta hommattu junalippu jätettiin käyttämättä (koska ei haluta tartuttaa tieten tahtoen kanssamatkustajia) ja tultiin autolla Tuukan kanssa kaksin Lappeenrantaan perjantaina, kun Pietu oli töissä. Tuukka ei ikinä ole ollut mikään automatkoista nauttiva lapsi, joten ymmärrettävästi matka hieman mietitytti minua ja tein mielessäni sotasuunnitelmaa. Väsytin Tuukan aamusta ulkoilemalla reippaasti ja myös sisällä touhuten ja pakaten. Sitten syötiin lounas ja eikun matkaan. Normaalistihan T nukkuu päiväunia noin 2-3 tuntia niin nyt tietenkin vain puoli tuntia, jes, enää 3,5 tuntia matkaa jäljellä. Päästiin kuitenkin hyvin puoliväliin taukopaikalle, jossa juotiin yhdessä smoothie ja vähän käppäiltiin.
Loppumatkaksi asensin herralle iPadin ja sieltä Pikkukakkosen katsottavaksi. Pienillä itkuilla päästiin hyvin perille asti ja sitten levättiin molemmat hetki.
Vesirokko ei ole nostanut kuumetta Tuukalle, näppyjä vaan on tullut ja puhjennut yhtä aikaa, eikä ne ole Tuukkaa häirinneet/kutittaneet. Tämähän on nyt sitten jo kolmas päivä näppyjä, että kai rokon pitäisi jo olla menossa pois päin. No katsotaan...
Tänään sunnuntaina piti käydä kyläilemässä, mutta Tuukan vesirokon ja Pietun flunssan takia ei mentykään. Tämä sunnuntai on sitten otettu ihan levon kannalta ja ehkä ihan hyvä niin. Nyt vielä vähän ulkoilemaan ja sitten päivälliseksi mummin lihapullat.
Tiina
Minulla oli kampaaja, pitkästä aikaa, tällä viikolla tiistaina ja oli taas niin mukavaa vaihtaa kuulumisia tutun kampaajan kanssa ja tietenkin saada uusi tukka. Vein Tuukan aamusta päiväkotiin ja itse menin iltavuoroon töihin, joten olin aamulle varannut kampaajan. Kun istuin kampaajan tuoliin, en oikein tiennyt mitä tahtoisin tukalleni tehdä. Värjäys nyt oli jo ehdoton, juurikasvu näkyi jo vähän liiankin hyvin, mutta haluaisinko leikkauttaa lyhyen tukan vai kasvattaisinko pidemmän tukan, jatkanko otsatukan pois kasvatusta vai leikkaanko turvallisen vanhan otsatukan takaisin??
Kampaajani värjäsi juurikasvun piiloon, mutta hieman vaaleammalla tummanruskealla kuin ennen (kun ehkä haluankin hieman vaaleampaan suuntaan värin kanssa, ehkä) ja päätin jatkaa otsatukan kasvatusta, sekä pituudesta otettiin vain vähän pois. "Ennen" kuvia ei valitettavasti/onneksi ole, mutta lopputuloksesta innostuttiin siskon kanssa räpsimään muutama:
No sitten, loppuviikon suunnitelma, ei mennyt ihan niin kuin elokuvissa. Alkuperäinen suunnitelma oli tulla Tuukan kanssa junalla Lappeenrantaan perjantaina ja lauantaille olin ottanut töitä Saimaan kylpylästä, jolloin Tuukka voisi viettää laatuaikaa isovanhempien kanssa. Pietu tulisi lauantaina perässä Lappeenrantaan ja sitten maanantaina palautuisimme takaisin Tampereelle kotiin kaikki yhdessä. No torstaina huomattiin, että Tuukalle oli noussut näppylöitä, sellaisia finnin oloisia. Tai itseasiassa huomattiin niitä pari jo keskiviikkona, mutta torstaina niitä oli jo muutama enemmän. Soiteltiin neuvolaan ja päiväkotiin ja meidän kaikkien yhteinen diagnoosi oli, että Tuukalla on nyt vesirokko. Tästä johtuen, jouduimme hieman muokkaamaan suunnitelmaa (tähän olemme kyllä jo tottuneet, usein muokkaamme alkuperäistä suunnitelmaa tai muutenkaan ei tehdä liian tarkkoja aikatauluja). Alkuviikosta hommattu junalippu jätettiin käyttämättä (koska ei haluta tartuttaa tieten tahtoen kanssamatkustajia) ja tultiin autolla Tuukan kanssa kaksin Lappeenrantaan perjantaina, kun Pietu oli töissä. Tuukka ei ikinä ole ollut mikään automatkoista nauttiva lapsi, joten ymmärrettävästi matka hieman mietitytti minua ja tein mielessäni sotasuunnitelmaa. Väsytin Tuukan aamusta ulkoilemalla reippaasti ja myös sisällä touhuten ja pakaten. Sitten syötiin lounas ja eikun matkaan. Normaalistihan T nukkuu päiväunia noin 2-3 tuntia niin nyt tietenkin vain puoli tuntia, jes, enää 3,5 tuntia matkaa jäljellä. Päästiin kuitenkin hyvin puoliväliin taukopaikalle, jossa juotiin yhdessä smoothie ja vähän käppäiltiin.
Loppumatkaksi asensin herralle iPadin ja sieltä Pikkukakkosen katsottavaksi. Pienillä itkuilla päästiin hyvin perille asti ja sitten levättiin molemmat hetki.
Vesirokko ei ole nostanut kuumetta Tuukalle, näppyjä vaan on tullut ja puhjennut yhtä aikaa, eikä ne ole Tuukkaa häirinneet/kutittaneet. Tämähän on nyt sitten jo kolmas päivä näppyjä, että kai rokon pitäisi jo olla menossa pois päin. No katsotaan...
Tänään sunnuntaina piti käydä kyläilemässä, mutta Tuukan vesirokon ja Pietun flunssan takia ei mentykään. Tämä sunnuntai on sitten otettu ihan levon kannalta ja ehkä ihan hyvä niin. Nyt vielä vähän ulkoilemaan ja sitten päivälliseksi mummin lihapullat.
Tiina
Kommentit