Kesäaika

Kesäaika alkaa tulevana sunnuntaina, mutta Tuukka on ilmeisesti kääntänyt sisäisen kellonsa kesään jo ajat sitten. Olen ottanut jo pimennysverhot käyttöön ja kokeillut ajoissa/myöhään nukkumaan laittoa, mutta ei, T herää ennen kuutta ja minusta se on kovin aikaisin. Yöt kyllä nukutaan hyvin (kopkop), joten periaatteessa ei saisi valittaa. Pitäisi vain itsekin mennä viimeistään kymmeneltä nukkumaan, niin saisi sen kahdeksan tuntia unta. Se vaan tarkoittaa sitä, että se kallisarvoinen, paljon puhuttu oma aika illasta vähenee entisestään. Toisaalta, en minä muutenkaan kovin kauaa jaksa illalla olla hereillä, nykyään. Jos yritetään jotain Pietun kanssa yhdessä telkkarista katsoa, niin nukahdan noin vartin jälkeen. Milloinkohan olen viimeeksi edes yrittänyt katsoa elokuvaa? Tunnin pituiset sarjatkin ovat jo aika saavutus. Onhan se ihan ymmärrettävää, koska itsekin siis herään sitten kuudelta Tuukan kanssa, eikä ainakaan meillä töissä saa päiväunia nukkua, joten klo 22.00 on siis ollut hereillä ja täydessä vauhdissa jo 16 tuntia. Vapaapäivinä on asia erikseen, koska silloin voi itsekin nukkua päiväunet. Tunnin päikyillä jaksaa valvoa hyvin, ainakin tunnin pidempään. Tämä(kin) asia on muuttunut aika radikaalisti Tuukan syntymän jälkeen. Olen vieläkin enemmän iltaihminen kuin aamuihminen, eli aamulla lötköilen pitkään (vaikka herätäänkin ajoissa) ja illasta olen aktiivisempi, mutta huomattavasti vähemmän aikaa kuin ennen. Periaatteessa ei tämä asia minua hirveästi haittaa, tulin vain ajatelleeksi asiaa. Nyt kun yöt nukutaan hyvin, niin unelmissa on aamut, jolloin nukutaan kasiin asti, ahhh... 

Tämä viikko on mennyt kuin hujauksessa ja vauhti jatkuu vielä. Pietulla on tällä viikolla kolme työvuoroa ja se vaikuttaakin meidän arkeen aika paljon. Sunnuntaina saatiin vähän suunniteltua Pietun kanssa tätä viikkoa ja se auttoi aika hyvin. Koska meillä on vain yksi auto ja asutaan täällä vähän syrjässä, niin tästä ei niin äkkiä kauppaan pääsekkään tai muille asioille ylipäätään ilman autoa. Mutta minä olen sitä mieltä, että toista autoa ei tarvita, enkä haluakaan. Pärjätään kyllä hyvin yhdellä, kunhan suunnitellaan asiat hyvin. Tänäänkin päästiin bussilla hienosti Tuukan kanssa päikkyyn (ollaan kyllä tosi onnellisessa asemassa, kun saatiin päiväkotipaikka Tuukalle ihan läheltä ja hyvästä päikystä, niin menee myös bussilla jouhevasti matka) ja minä jatkoin siitä töihin toisella bussilla. Bonusta on uusi Sale Tuukan päikyn vieressä. Noh, tänään Sale kyllä sai minut menemään siitä missä aita on matalin, kun keksin työpaikka-päiväkoti bussimatkalla, että en jaksakaan tehdä suunniteltua ruokaa, joten käyn nopeasti Salesta hakemassa ranskalaisia ja nakkipaketin, hah.

Minulla on huomenna vielä työpäivä, mutta lauantai aamusta Tuukan kanssa lähdetään mekin pääsiäisen viettoon, mummilaan (Pietulla on töitä viikonloppuna, joten hän ei tällä kertaa pääse mukaan). Siitä syystä me ei ollakaan laitettu juuri mitään pääsiäiskoristeita kotiin (itseasiassa meillä ei taida juuri olla mitään koristeita pääsiäiseen, en löytänyt edes keltaisia kynttilöitä), mutta Tuukka oli päiväkodissa tehnyt rairuohopurkin ja pääsiäiskortin. Ei ihan lähtenyt ruoho kasvamaan toivotulla tavalla, mutta purkki on erihieno ja kortti myös. 

Oikein hyvää ja suklaista pääsiäistä kaikille!

Tiina