Meidän toukokuu
Kukkuluuruu! Taas on kuukausi eletty elämää ja ajateltu/haihateltu enemmän ja vähemmän. Täytyy ilokseni sanoa, että tällä hetkellä minun mielessä on melko seesteinen olotila. Sitä en tiedä kauan tämä olotila kestää, hah. Nyt kuitenkin tuntuu taas, että palaset ovat loksahdelleet kohdilleen ja mieleni lepää. Tässä "aikuisiässä" on sellainen(kin) plussapuoli, että jonkin verran jo tuntee itseään. Vaikka välillä ajatukset ovat sekaisin päässäni, niin tiedän, että ajan kanssa kaikki asettuu paikoilleen ja asiat järjestyvät. Toisinaan nopeammin ja toisinaan kestää vähän kauemmin. Nyt melko kirkkain mielin nautitaan kesästä ja veikkaisin, että seuraava "kriisin paikka" tulee elokuun alkupäivinä, hah.
Viime postauksessa mietiskelin tuota intohimon kohdetta ja sen löytämistä. Kuten jo kerroinkin, olen nyt viime aikoin päässyt hyvin jumpalle, säännöllisen epäsäännöllisesti. Ja olin jo viimeeksi käynyt muutaman kerran spinningissä. Nyt olen käynyt jo useamman kerran spinningissä ja se tuntuu todella hyvälle! Ja mikä ihmeellisin tunne, niin sinne tekee mieli päästä aina uudelleen ja siitä saan aina hyvän treenin. Enkä nyt siis tiedä olenko nyt löytänyt sen elämän intohimoni, mutta tällä päällä ja näillä ajatuksilla, tämä tuntuu nyt erittäin hyvältä kokonaisvaltaisesti. Viime viikko vietettiin mummilassa ja kävin sielläkin ihan oikealla pyörälenkillä pari kertaa ja sekin tuntui kaikkiaan kivalta. Katsotaan, kauanko tuntuu näin hyvältä ja mihin tämä tunne vie...
Muuten täällä elellään melko vauhdikkaasti, Eevi on oppinut kävelemään ja ottaa jo muutamia juoksuaskeliakin, hah. Kuukausi sitten otti jo ensi askeliaan, mutta nyt parin - kolmen viikon sisällä on alkanut ihan kunnolla kävelemään, sisällä ja ulkona. Ollaan Pietun kanssa tätä jo vähän odotettukin, kun on se vaan vähän helpompaa, kun lapsi tykkää itse kävellä eikä olla sylissä koko ajan. Ulkoilut ym menee myös vähän kivemmin, kengätkin säilyy ehjänä, kun eivät laahaa asfalttia/maata pitkin ja voi pitää Eevillä shortseja kuumalla ilmalla. E oli melko saman ikäinen oppiessaan kävelemään kuin T, noin 1v 2kk.
Tuukka taas on oppinut pyöräilemään, siis polkupyörällä, ilman apupyöriä, olen niin ylpeä hänestä. Muuten kaikki pyöräilyn osa-alueet menee hienosti, mutta liikkeelle lähtö vaatii vielä hiomista. Pian saadaan ottaa se kepakko pois ja sitten vain kovaa ajoa, sitä se tosin on jo nyt, huh. Ja ulkona ollaan meillä ihan koko päivä, syömässä vain käydään sisällä. T menee jo itsekseen ulos etsimään kavereita, niitä on tässä ihan lähinaapurissa tosi hyvin, joten uskallan laskea hänet itsekseen. Me Eevin kanssa hoidetaan aina keittiö kuntoon ja mennään perästä etsimään, mihin veikka meni.
Näissä kuvissa ollaan ympäri Tamperetta ja omalla pihalla. Pietu keksi viedä Tuukan pump track radalle Härmälään ja se oli kyllä hitti. Silloin oli todella kuuma päivä, mutta Tuukkaa ei silti meinannut saada radalta pois. Ja mummun ja vaarin mökillä käytiin äitienpäivänä ja oli lämmin kaunis päivä. T sai kalan ja uskalsi myös koskea siihen, hah.
Lappeenranta viikolla käytiin mm satamassa, liikennepuistossa ja kummityttöni lakkiaisissa. Lisäksi sielläkin pyöräiltiin (minä ja Tuukka ja Pietukin kävi kerran lenkillä) ja heitettiin kiviä ja mitä vielä. Aika samanlainen viikko oli kuin viimekin vuonna, josta voi lukea täältä. Nyt kun luin tuon viime vuoden Lappeenranta postauksen, niin tosi samanlainen reissu oli tänäkin vuonna, hah. Taaskaan ei päästy hiekkalinnaan, koska avajaiset vasta 4.6, kuten viime vuonna. Ai, ja tällä kertaa jätettiin lakkiaislauantaina lapset mummilaan ja lähdettiin Pietun kanssa kaksin kavereille viettämään iltaa, josta sitten menimme vielä satamaan laivan terassille, hauskaa oli!
Nyt olisi sitten enää pari kuukautta, kun tämä perhe aloittaa uudenlaisen "vaiheen". Minulla on tunne, että tämä pari kesäkuukautta menee todella nopeasti ja sitten pitäisi olla kaikki valmiina syksyyn, apuaah. Jotain valmisteluja ja listoja olen jo tehnyt ja aina kun mieleen jotain juolahtaa, niin laitan ylös ettei unohdu. Mutta ensin nyt nautitaan kesästä ja kavereista, sekä mielellään auringosta. Pietu tosin on siis töissä, mutta muuten noin yleisesti. Tähän pariin kuukauteen olisi tiedossa kaverin synttärit, kesäteatteria, Tuukan synttärit, minun oma reissuni kaverin kanssa, pyöräilyä ja ihan vaan olemista. T on puhunut jo talvesta alkaen, että haluaa mennä sitten poimimaan marjoja kesällä, joten yritetään jotain sellaistakin järjestää. Ainakin nyt tuntuu, että aika kiva kesä edessä, jee jee!
Tiina 💖
Viime postauksessa mietiskelin tuota intohimon kohdetta ja sen löytämistä. Kuten jo kerroinkin, olen nyt viime aikoin päässyt hyvin jumpalle, säännöllisen epäsäännöllisesti. Ja olin jo viimeeksi käynyt muutaman kerran spinningissä. Nyt olen käynyt jo useamman kerran spinningissä ja se tuntuu todella hyvälle! Ja mikä ihmeellisin tunne, niin sinne tekee mieli päästä aina uudelleen ja siitä saan aina hyvän treenin. Enkä nyt siis tiedä olenko nyt löytänyt sen elämän intohimoni, mutta tällä päällä ja näillä ajatuksilla, tämä tuntuu nyt erittäin hyvältä kokonaisvaltaisesti. Viime viikko vietettiin mummilassa ja kävin sielläkin ihan oikealla pyörälenkillä pari kertaa ja sekin tuntui kaikkiaan kivalta. Katsotaan, kauanko tuntuu näin hyvältä ja mihin tämä tunne vie...
Muuten täällä elellään melko vauhdikkaasti, Eevi on oppinut kävelemään ja ottaa jo muutamia juoksuaskeliakin, hah. Kuukausi sitten otti jo ensi askeliaan, mutta nyt parin - kolmen viikon sisällä on alkanut ihan kunnolla kävelemään, sisällä ja ulkona. Ollaan Pietun kanssa tätä jo vähän odotettukin, kun on se vaan vähän helpompaa, kun lapsi tykkää itse kävellä eikä olla sylissä koko ajan. Ulkoilut ym menee myös vähän kivemmin, kengätkin säilyy ehjänä, kun eivät laahaa asfalttia/maata pitkin ja voi pitää Eevillä shortseja kuumalla ilmalla. E oli melko saman ikäinen oppiessaan kävelemään kuin T, noin 1v 2kk.
Tuukka taas on oppinut pyöräilemään, siis polkupyörällä, ilman apupyöriä, olen niin ylpeä hänestä. Muuten kaikki pyöräilyn osa-alueet menee hienosti, mutta liikkeelle lähtö vaatii vielä hiomista. Pian saadaan ottaa se kepakko pois ja sitten vain kovaa ajoa, sitä se tosin on jo nyt, huh. Ja ulkona ollaan meillä ihan koko päivä, syömässä vain käydään sisällä. T menee jo itsekseen ulos etsimään kavereita, niitä on tässä ihan lähinaapurissa tosi hyvin, joten uskallan laskea hänet itsekseen. Me Eevin kanssa hoidetaan aina keittiö kuntoon ja mennään perästä etsimään, mihin veikka meni.
Näissä kuvissa ollaan ympäri Tamperetta ja omalla pihalla. Pietu keksi viedä Tuukan pump track radalle Härmälään ja se oli kyllä hitti. Silloin oli todella kuuma päivä, mutta Tuukkaa ei silti meinannut saada radalta pois. Ja mummun ja vaarin mökillä käytiin äitienpäivänä ja oli lämmin kaunis päivä. T sai kalan ja uskalsi myös koskea siihen, hah.
Lappeenranta viikolla käytiin mm satamassa, liikennepuistossa ja kummityttöni lakkiaisissa. Lisäksi sielläkin pyöräiltiin (minä ja Tuukka ja Pietukin kävi kerran lenkillä) ja heitettiin kiviä ja mitä vielä. Aika samanlainen viikko oli kuin viimekin vuonna, josta voi lukea täältä. Nyt kun luin tuon viime vuoden Lappeenranta postauksen, niin tosi samanlainen reissu oli tänäkin vuonna, hah. Taaskaan ei päästy hiekkalinnaan, koska avajaiset vasta 4.6, kuten viime vuonna. Ai, ja tällä kertaa jätettiin lakkiaislauantaina lapset mummilaan ja lähdettiin Pietun kanssa kaksin kavereille viettämään iltaa, josta sitten menimme vielä satamaan laivan terassille, hauskaa oli!
Tiina 💖
Kommentit