Viikko kaksin Tuukan kanssa + äidin ja pojan Niket.

Viikko taas vierähtänyt edellisestä postauksesta, aika vauhdilla hujahtikin. Oltiin Tuukan kanssa tosiaan kaksin kotona, kun Pietu oli kalareissussa poikien kanssa (tai on vieläkin, palaa tänään illalla). Minun tuttavistani usea ei pidä itsekseen olosta vaan koko ajan olisi oltava jotain tekemistä tai seuraa. Minä puolestani olen tässä suhteessa erilainen, minusta on IHANAA olla yksin, aika ajoin. Eli aikana ennen Tuukkaa, Pietun yli viikon poissaolo kotoa olisi ollut minulle mieluinen asia. Eikä se nytkään tietenkään ihan kamalaa ole, mutta ehkä vähän erilaista. No meillä se vaikuttaa sitenkin, että T joutuu/saa olla päikyssä joka päivä, kun normaalisti on vain muutaman päivän viikosta. Tämä on toisaalta ihan ok, mutta huomaa, että on pikkumies väsyneempi nyt kuin "normaali" viikon jälkeen.
Suunnittelua kun nyt olen viime aikoina enemmän alkanut toteuttaa, niin etukäteen sovin muutamia juttuja meidän viikkoon. Yritin kuitenkin, että en ihan täyteen buukkaa viikkoa, mutta "huonosti" kävi. Joka päivälle oli jotain, mikä toisaalta on kivaa, mutta aika rankkaa.

Viime viikonloppuna Tuukan kanssa hulluiltiin siskoni ja isäni kanssa. Maanantaina vietinkin vapaapäivää ja siskon kanssa hengailtiin kaupungilla ja käytiin lounaalla keskustan uudessa hampurilaispaikassa ja rentouduttiin kasvohoidossa.

Keskiviikkona kyläiltiin kaverin luona ja torstaina tuttuun tapaan jumppailtiin. Vaikka viikko on mennyt tosi hienosti (yöt on enimmäkseen nukuttu ja päiväsaikaan suuremmilta riidoilta vältytty), niin kyllä perjantai aamuna pientä väsymyskiukkua oli havaittavissa, lähinnä minussa. Olen kyllä aiemminkin huomannut, vaikka Pietu olisikin vahvuudessa mukana, että väsymys alkaa painaa loppuviikosta (voi vanhuus, yhyyy). Jokatapauksessa, perjantaina työpäivän jälkeen, meidänkin oli mentävä ruokakauppaan, kuten ah niin monen muunkin. Lisäksi olin bongannut Tuukalle urheilukaupan mainoksesta tennarit, joten olisi mentävä Tuukan kanssa kaupungin isoimpaan markettiin ostoksille, huh huu.. Tuukan kanssa kaupassakäynti ei enää ole niin auvoisaa, kuin hetki sitten oli. Nykyään T ei malta istua kärryissä (ei normaaleissa eikä niissä auto mallisissa + ne automalliset on ihan kauheita työntää) ja Tuukan vapaaksi päästäminen kaupassa vaatii ainakin ne kaksi silmäparia, niin että yksi pari on pojan perässä ja toinen tekee niitä ostoksia. No mutta, nyt minun oli selvittävä yksillä silmillä ja olin varautunut. Ja taas yllätyin positiivisesti, kaikki menikin ihan jouhevasti, voi toki johtua siitäkin, että olin jo henkisesti hyvin valmistautunut, hah. Ensinäkin, napattiin viimoinen pari kokoa 23,5 lenkkareita urheilukaupasta, eli eka asia tsek. Sitten mentiin syömään, joka sekin meni ihan hyvin meidän puolelta, ruoka vain ei ollut mielestäni kovin hyvää. Tuukan annoksessa oli liikaa suolaa ja minun taas oli mautonta. No kaikki ei voi onnistua ja nälkä kuitenkin lähti, tsek. Sitten kauppaan, ilman kauppalistaa! Hengissä siitä kuitenkin selvittiin, ehkä kaikki tarpeellinen ostettiin ja ihan kavereina pysyttiin, tsek. Ja eikun viikonlopun viettoon.

Tiina

p.s. Ainiin, ne Niket, äidin ja pojan Niket. Minun Niket on tilattu netistä ja parin viikon käytön jälkeen voin todeta, että aivan ihanat on, niin mukavuudeltaan kuin ulkonäöltäänkin, love them. Tuukan Niket ovat Tuukalle jo toiset (ekat jäi pieneksi) ja ensimmäisistä T ainakin itse tykkäsi paljon kun aina haki ne kaapista ja pyysi jalkaan. 

p.p.s Tän postauksen kaikki kuvat on muuten otettu minun puhelimella, eikä niitä mielestäni heti huomaa kännykän kuviksi.