Perjantai

Ihana perjantai, tätä olen odottanut. Sinänsä juuri tässä perjantaissa ei ole mitään erityistä, muuta kuin, että seuraavat kaksi päivää on vapaata, koko perheellä. Töissä on ollut ihan kivasti tekemistä viimeiset pari viikkoa, niin senkin puolesta mukava huilata hetki. Pidän työstäni paljon, mutta vielä astetta mukavemmaksi sen tekee se, että töitä ei tarvitse tuoda kotiin. Vaikka töissä on kuinka kiire tahansa, tai olisi hommia ajoittain kuinka paljon tahansa (niin, että niitä voisi tehdä kotonakin mikäli olosuhteet sallisi), ei niitä tarvitse murehtia kotona. Tuukalla tietysti lusikkansa tässäkin sopassa, hyvä niin. 

Eilen torstaina, olin jotenkin aivan poikki. Ollaan viikonlopuksi lähdössä kavereille yökylään ja eilen väsyneenä ja nuutuneena stressasin sitä, että mihin kuntoon koti jää, kun ei sitä jaksa laitaa nyt kuntoon. Jotenkin perjantaisin virtaa on kuitenkin ihan piirun verran enemmän, ehkä siitä syystä, koska tietää huomisen olevan vapaapäivä. Ihmisen mieli on tässäkin erikoinen. No jokatapauksessa, tämä iltapäivä Tuukan kanssa meni tosi kivasti. Hain herran päiväkodista ja mentiin suoraan kauppaan (jee, taas perjantai-prisma) ja olin asennoitunut "ei niin kivaan kauppareissuun". Tuukka kuitenkin yllätti (taas) ja jaksoi istua kärryjen kyydissä hienosti. Sain tehdä kaikki ostokset rauhassa, jopa miettiä ostoksia hetken. Tästä kiitoksena T sai muumi laku patukan, johan oli yhtä hymyä koko herra. 

Kotona lötköiltiin hetki, katselin alakerran kaaosta sohvalta käsin ja etsin itsestäni sitä perjantai-virtaa. Sitten syötiin, jonka jälkeen sain siivottua ja tällä hetkellä vielä pyykkikone pyörii. Ilmakin tyyntyi ja vähän lämpenikin iltaa kohden, joten oltiin takapihalla Tuukan kanssa. Otin kameran pitkästä aikaa käteen, kun alku illan aurinkokin kivasti paistoi. Tuukka vaan ei vielä oikein tykkää olla kuvauksen kohteena, mutta kyllä minä vielä sen väsytän. Yritin kuvata terassia ja Tuukkaa, niin T vaan sanoo: "Äiti äiti, HOMMIA". Tuukka tykkää jostain ihmeen syystä kitkeä meidän takapihan puskia, pitkän aikaa?! Molemmat oltiin siellä sitten pyllyt pystyssä ja vedettiin rikkaruohoja puskien juurilta, tai kuten T asian ilmaisee, niin tehdään "HOMMIA". Tänä perjantaina rikkaruohojen kitkeminen oli minustakin mielekästä, siihen tuli melkein himo.

Nyt meidän terassi on minusta toooosii kiva, jotenkin nyt se vasta on sellainen, kun on aina halunnutkin. Tai nyt tuntuu, että palaset ovat jotenkin loksahtaneet kohdilleen. Toisaalta, tämä on meidän ensimmäinen yhteinen terassi, joten kai siinä on ollut miettimistäkin, että millaisen haluaa ja millaista ei halua. Vielä sieltä pari asiaa puuttuu, mutta nekin on niin sanotusti työn alla. 

Tuukalle terassilla on keinu, johon T kyllä aina haluaa, mutta loppujen lopuksi viihtyy siinä vain hetken. Nykyään on kivempi antaa keinulle itse vauhtia, kuin olla kyydissä. 

Sellainen oli meidän perjantai ilta. Koti on suhteellisen siisti ja tavarat omilla paikoillaan, T nukkuu, Pietu on töissä ja minä kirjoitan blogia ja toisella silmällä katson telkkarista Sinkkuelämää elokuvaa, ihan kiva fiilis. Huomenna tosiaan matkataan Espooseen moikkaamaan kavereita ja juhlistamaan kummitytön syntymäpäivää, mutta sitä ennen, aamu otetaan rennosti. 

Tiina

p.s Terassin kukat edelleen hengissä, tässä todisteita, kuvat tältä päivältä