Meidän joulutohinat vuonna 2017

Viimein löytyi väli päivittää blogia, kun mummilassa T malttoi vihdoin rauhoittua ja sulkea silmänsä hetkeksi ja E myös samaan aikaan unilla, wuhuu! Nyt jalat pöydälle, musiikkia korviin ja eikun kirjottamaan.

Joulukuu meni juurikin niin nopeasti ja touhua täynnä olevasti, kuin edellisessä postauksessa aavistelinkin. Joulun alusviikko oli kyllä meillä aikalailla rauhallista yhdessäoloa, palautumista melko hektisestä ajanjaksosta. Mielestäni saatiin hyvin hoidettua juoksevat asiat niin, että tuo joulun alusviikko saatiin olla kotioloissa keskenään. Kyllähän siihenkin sattumaa ja tapahtumaa saatiin aikaiseksi, mutta ei mitään liian hermoja raastavaa tai muutenkaan raskasta. Minä sain omaa aikaa maanantaina Jenni Vartiaisen keikalla kaverin kanssa ja tiistaina kampaajan penkissä rentoutuen. Keskiviikkona mummu ja vaari tuli hoitamaan illaksi lapsia, jolloin minä ja Pietu päästiin kahdestaan syömään ja kahville. Ei olla hetkeen kahdestaan missään käyty, joten ihan tarpeeseen tuo tulikin. Nämä oli ensimmäisiä irtiottoja lapsista hetkeen, joten aika ihmeissään molemmat oltiin. Miten sitä ennen oltiinkaan yhdessä, kun ei ollut lapsia?! Vaatii hieman "opettelua" tai muistelua, tutustumista uudelleen omaan kumppaniin, hah. Mukavaa oli, mutta jotenkin oudon rauhallista, kun kukaan ei keskeyttänyt ajatuksia ja lauseita. 

Loppuviikosta sitten kasattiin vielä piparikaupunki, paistettiin pipareita ja koristeltiin ne, sekä koristeltiin kuusi, joka tuolla samaisella viikolla päätettiin kuitenkin hommata meille. Seuraavana yönä herättiin Pietun kanssa siihen, kun kuusi rojahti nurin ja koristeet kilkattivat pitkin lattioita. Viiden aikoihin yöllä sitten nostettiin kaatunut kuusi takaisin pystyyn ja koristeltiin uudelleen, hah. No, sellaista sattuu kaikille, eikö? 

Ensi jouluun tai joulun valmisteluihin vinkkiä, että oli hyvä juttu hoitaa juoksevat asiat alta pois ja sitten viimeinen viikko tehdä kotona kaikkea kivaa yhdessä. Kun on hyvin valmistellut asioita, niin viimeisellä viikolla ehtii hyvin sitten saada asiat ns valmiiksi. 

Jouluaatto oltiin tänä vuonna Nokialla mummulassa. Syötiin hyvin ja otettiin rennosti, sekä hetki jo ehdittiin odottaa pukkia, joka kuitenkin tuli ajoissa. T oli yllättävän rennosti pukin seurassa, mutta ei sentään yhteiskuvaan uskaltanut. 

Tapanina minä ja lapset sitten ajeltiin Lappeenrantaan, kun P meni töihin. Olin ajatellut, että järjestetään jotain aaton tapaista (siistit vaatteet ja syödään ensin ja sitten lahjojen availua joulumusiikin soidessa) myös täällä ja yhdessä avataan lahjoja, joita tontut oli tänne kuusen alle tuonut. Todellisuudessa T kävi suoraan lahjojen kimppuun ja sitten availtiin kaikki lahjat heti neljän tunnin autossa istumisen jälkeen, eli ei ainakaan ihan freshinä, hah. Myöskään kuvia en ehtinyt tuosta lahjojen availusta yhtä ainutta räpsiä. Itseasiassa tämän postauksen kaksi ensimmäistä kuvaa ovat ainoat, joita olen Lappeenrannassa nyt joulujen välissä napannut. 

Uutta vuotta vastaanotetaan täällä mummilassa Lappeenrannassa, jossa Pietu ja Heidi juuri käyvät ensimmäistä kertaa ikinä, uuden vuoden kunniaksi, tekemään sushia! Jännän äärellä siis. Ukki on ostanut muutamat raketit, joita mennään myöhemmin ulos ampumaan. Mennään myös keskustaan satamaan katsomaan lasten ilotulitusta porukalla ja kavereidenkin kanssa. 

Nyt käydään uuden vuoden viettoon, kivaa sellaista kaikille!

Tiina