Mietteitä ja joulukorttikuvausta
Kukkuu! Aika taas mennyt niin nopeaa, että hyvä kun perässä pysyy. Joulukuu on jo kohta puolessa välissä, apua!! Tällä kertaa, poikkeuksellisesti, ei stressaa jouluaatto ja se, että ehtiikö kaikki valmiiksi (ainakaan vielä). Pelkästään se, että aika menee tosi nopeaan, on jotenkin harmittanut monessa kohtaa. Tuntuu, että aika vaan lipuu ohitse ja itse koitat juosta perässä. Uusi vuosi alkaa ihan kohta ja sitten on taas kesä, hah.
Viime päivät tai viikot ovat olleet sen verran touhua täynnä muutenkin, että päivisin ei ole pienintäkään levon hetkeä / kahvipaussia. Koko ajan pitäisi tehdä jotain, lähinnä siivota tai hoitaa juoksevia asioita tai KÄYDÄ RUOKAKAUPASSA. Tuntuu, että tuo lähi ruokakauppa on tullut melko tutuksi, hah. Ihan aina jääkaapista puuttuu jotain tai jokin loppuu, vaikka on juuri raahattu kassikaupalla tavaraa marketista, käsittämätöntä. Sanokaa nyt, että tuttua muillekkin, onhan? Ja minä en kyllä saisi edes "valittaa", kun olen vielä kotiäitinä. Minulla ei edes ole mitään projektia tms tähän äitiys "lomalle", kun toiset opiskelee tai tekee vähän töitä. Miten minulla aika sitten menee niin nopeeta?? En ymmärrä.. ja tässä hetkessä vähän kauhistuttaa taas ajatella sitä, kun itsekin käy töissä niin miten pysyn hengissä?
Meillä T on siirtänyt itse omat päikkärinsä aina automatkoille, kun juurikin käydään kaupassa tai muilla asioilla, joskus viiden - kuuden aikoihin. Tosi kiva. Tuukalla menossa semmoinen vaihe, että silloin 12-15 välillä ei väsytä yhtään, mutta sitten 17-18 väsyttää ja jos sattuu tosiaan joku autoreissu siihen niin ihan saletti, että siihen nukahdetaan ja tosi syvälle uneen vielä pääsee siinä. Sitten illalla kukutaan 22-23 asti, edelleen tosi kiva, varsinkin äidille ja iskälle. Jotenkin nyt hakee vähän tämä muutos vielä muotoaan, en ole ihan vielä päässyt mukaan tähän rytmiin. Eli pitäisi lähteä autolla asioille lounaan jälkeen, mutta sitten T nukahtaa sinne ja asiat jäävät hoitamatta. Tuukan saa ehkä nukahtamaan oikeaan aikaan päivällä, jos Eevi on nukkumassa ja näin ollen kotona aivan hipi hiljaista. Mutta E nukkuu nykyään 10-12 ja 15-17 eli ei mene yhteen ei. Tätä tarvii vielä vähän pureskella, että miten saa toimimaan.. Jos ollaan molemmat kotona Pietun kanssa, niin sitten ei ongelmaa. Nyt viimeisen kuukauden ajan P ollut melko paljon lisätöissä ja hoitanut muutaman päätyön vuoronvaihdon (eli P joka toinen päivä 24h poissa kotoa), joten tämä ongelma on niin sanotusti nyt vähän tapetilla. Minulle olisi todella OK, jos T ei nukkuisi ollenkaan päiväunia enää, mutta näyttää poika unta kuitenkin tarvitsevan. Muutama päivä on mennyt niin, että nukkuu 20-08 ja on hereillä toisen puoliskon eli 08-20, tämä olisi ihan super. Mutta autolla/bussilla ei sitten liikuta yhtään, mihinkään aikaan. Äh, en tiedä, katsotaan..
Tämmöistä nyt vähän pyörii mielessä ja pari muuta juttua, hah. Tosiaan varsinaista joulustressiä ei ole, koska sen suhteen asiat melko hyvällä mallilla, yeeeess! Eli osa lahjoista hoidettu ja postitusta vaille valmiit, yksi paketti jo lähetetty Espooseen. Muut lahjat juuri suunniteltiin Pietun kanssa ja löydettiin jopa yksi päivä, jolloin päästään ne yhdessä, ilman Tuukkaa, hoitamaan ja se lukittiin kalenteriin. Muutenkin listaa löytyy jouluun liittyen, hah, mutta se vain rauhoittaa minun mieltä. On kiva, ettei kaikkea tarvitse muistaa vaan ne löytyvät kalenterista ja listat puhelimesta. Nuo lisat puhelimessa on senkin takia hyvä, että jos jossain reissun päällä tulee jotain hyvää ideaa, niin saa ne heti kirjoitettua muistiin. Haluan viimeiseen asti välttää sitä stressiä, mikä yleensä tulee joulua edeltävällä viikolla, kun moni asia pitää juosten hoitaa. Joka joulu yritän tätä välttää, mutta kertaakaan en ole siinä vielä onnistunut. Nyt tosin näyttää hyvältä, hah..
Jos viimeinen kuukausi ollut aika vauhtia, niin ei sitä tule puuttumaan loppuvuodestakaan. Vaikka siellä on aika paljon Pietulla töitä, niin mahtuu sinne jonkun verran kivaa ja yhteistä tekemistä. Sieltä löytyy joulukonserttia minulle & Tuukalle, meidän rivarin pikkujoulut, meidän perheen omat pikkujoulut, minulle Jenni Vartiaisen keikka kaverin kanssa Tampere talosa, perhetuttujen kanssa pikkujoulut, Pietun kanssa kaksin illan viettoa ja hoplop reissua Tuukan parhaan kaverin (tai niinkuin T sanoo, Eemil on mun ykkönen) kanssa.
Joulukorttikuvaus stressi oli, kolme kertaa yritin/yritettiin, sisällä ja ulkoa, eikä mitään, ei kerta kaikkiaan tullut mieleistä kuvaa lapsista. Harmitti tämäkin ihan "vähän", mutta nyt olen päässyt asiasta yli. Halusin vain niin kovin itse onnistua kuvaamisessa, mutta nyt ei kyllä homma luistanut erinäisten vastoinkäymisten kanssa. Tuukan tunnelma tippui heti kättelyssä, kun sanoin, että farkut pitäisi laittaa jalkaan. Loppuviimeeksi teetätin joulukortit sellaisella kuvalla, minkä olen ottanut puhelimella kerran pulkkamäessä. Ettei räpsitty noin miljoonaa kuvaa ihan turhaan, niin laitan tähän teidän iloksi muutaman, hah.
Ensimmäinen otto:
Toinen otto:
Ja kolmas eli viimeinen yritys:
Viime viikolla vielä kiristi, mutta nyt tässä jo vähän naurattaa nämä kuvat, hah.
Kivaa joulukuuta sinne!
💖 Tiina
Viime päivät tai viikot ovat olleet sen verran touhua täynnä muutenkin, että päivisin ei ole pienintäkään levon hetkeä / kahvipaussia. Koko ajan pitäisi tehdä jotain, lähinnä siivota tai hoitaa juoksevia asioita tai KÄYDÄ RUOKAKAUPASSA. Tuntuu, että tuo lähi ruokakauppa on tullut melko tutuksi, hah. Ihan aina jääkaapista puuttuu jotain tai jokin loppuu, vaikka on juuri raahattu kassikaupalla tavaraa marketista, käsittämätöntä. Sanokaa nyt, että tuttua muillekkin, onhan? Ja minä en kyllä saisi edes "valittaa", kun olen vielä kotiäitinä. Minulla ei edes ole mitään projektia tms tähän äitiys "lomalle", kun toiset opiskelee tai tekee vähän töitä. Miten minulla aika sitten menee niin nopeeta?? En ymmärrä.. ja tässä hetkessä vähän kauhistuttaa taas ajatella sitä, kun itsekin käy töissä niin miten pysyn hengissä?
Meillä T on siirtänyt itse omat päikkärinsä aina automatkoille, kun juurikin käydään kaupassa tai muilla asioilla, joskus viiden - kuuden aikoihin. Tosi kiva. Tuukalla menossa semmoinen vaihe, että silloin 12-15 välillä ei väsytä yhtään, mutta sitten 17-18 väsyttää ja jos sattuu tosiaan joku autoreissu siihen niin ihan saletti, että siihen nukahdetaan ja tosi syvälle uneen vielä pääsee siinä. Sitten illalla kukutaan 22-23 asti, edelleen tosi kiva, varsinkin äidille ja iskälle. Jotenkin nyt hakee vähän tämä muutos vielä muotoaan, en ole ihan vielä päässyt mukaan tähän rytmiin. Eli pitäisi lähteä autolla asioille lounaan jälkeen, mutta sitten T nukahtaa sinne ja asiat jäävät hoitamatta. Tuukan saa ehkä nukahtamaan oikeaan aikaan päivällä, jos Eevi on nukkumassa ja näin ollen kotona aivan hipi hiljaista. Mutta E nukkuu nykyään 10-12 ja 15-17 eli ei mene yhteen ei. Tätä tarvii vielä vähän pureskella, että miten saa toimimaan.. Jos ollaan molemmat kotona Pietun kanssa, niin sitten ei ongelmaa. Nyt viimeisen kuukauden ajan P ollut melko paljon lisätöissä ja hoitanut muutaman päätyön vuoronvaihdon (eli P joka toinen päivä 24h poissa kotoa), joten tämä ongelma on niin sanotusti nyt vähän tapetilla. Minulle olisi todella OK, jos T ei nukkuisi ollenkaan päiväunia enää, mutta näyttää poika unta kuitenkin tarvitsevan. Muutama päivä on mennyt niin, että nukkuu 20-08 ja on hereillä toisen puoliskon eli 08-20, tämä olisi ihan super. Mutta autolla/bussilla ei sitten liikuta yhtään, mihinkään aikaan. Äh, en tiedä, katsotaan..
Tämmöistä nyt vähän pyörii mielessä ja pari muuta juttua, hah. Tosiaan varsinaista joulustressiä ei ole, koska sen suhteen asiat melko hyvällä mallilla, yeeeess! Eli osa lahjoista hoidettu ja postitusta vaille valmiit, yksi paketti jo lähetetty Espooseen. Muut lahjat juuri suunniteltiin Pietun kanssa ja löydettiin jopa yksi päivä, jolloin päästään ne yhdessä, ilman Tuukkaa, hoitamaan ja se lukittiin kalenteriin. Muutenkin listaa löytyy jouluun liittyen, hah, mutta se vain rauhoittaa minun mieltä. On kiva, ettei kaikkea tarvitse muistaa vaan ne löytyvät kalenterista ja listat puhelimesta. Nuo lisat puhelimessa on senkin takia hyvä, että jos jossain reissun päällä tulee jotain hyvää ideaa, niin saa ne heti kirjoitettua muistiin. Haluan viimeiseen asti välttää sitä stressiä, mikä yleensä tulee joulua edeltävällä viikolla, kun moni asia pitää juosten hoitaa. Joka joulu yritän tätä välttää, mutta kertaakaan en ole siinä vielä onnistunut. Nyt tosin näyttää hyvältä, hah..
Jos viimeinen kuukausi ollut aika vauhtia, niin ei sitä tule puuttumaan loppuvuodestakaan. Vaikka siellä on aika paljon Pietulla töitä, niin mahtuu sinne jonkun verran kivaa ja yhteistä tekemistä. Sieltä löytyy joulukonserttia minulle & Tuukalle, meidän rivarin pikkujoulut, meidän perheen omat pikkujoulut, minulle Jenni Vartiaisen keikka kaverin kanssa Tampere talosa, perhetuttujen kanssa pikkujoulut, Pietun kanssa kaksin illan viettoa ja hoplop reissua Tuukan parhaan kaverin (tai niinkuin T sanoo, Eemil on mun ykkönen) kanssa.
Joulukorttikuvaus stressi oli, kolme kertaa yritin/yritettiin, sisällä ja ulkoa, eikä mitään, ei kerta kaikkiaan tullut mieleistä kuvaa lapsista. Harmitti tämäkin ihan "vähän", mutta nyt olen päässyt asiasta yli. Halusin vain niin kovin itse onnistua kuvaamisessa, mutta nyt ei kyllä homma luistanut erinäisten vastoinkäymisten kanssa. Tuukan tunnelma tippui heti kättelyssä, kun sanoin, että farkut pitäisi laittaa jalkaan. Loppuviimeeksi teetätin joulukortit sellaisella kuvalla, minkä olen ottanut puhelimella kerran pulkkamäessä. Ettei räpsitty noin miljoonaa kuvaa ihan turhaan, niin laitan tähän teidän iloksi muutaman, hah.
Ensimmäinen otto:
Toinen otto:
Ja kolmas eli viimeinen yritys:
Viime viikolla vielä kiristi, mutta nyt tässä jo vähän naurattaa nämä kuvat, hah.
Kivaa joulukuuta sinne!
💖 Tiina
Kommentit