Röstit ja taaperon heittely vaihe
Tiina the Cook Vol.2
Periaatteessa, en haluaisi blogissa edes käyttää hymiöitä, mutta jos niitä olisi, niin nyt laittaisin tähän sellasen hampaat irvessä hymiön. Olen aina miettinyt, että vaikka on monessa eri paikassa monia erilaisia hymiötä niin yksi puuttuu, sellainen, missä revitään hiuksia päästä, senkin hymiön voisin tähän laittaa. Kun Tuukalla on nyt menossa uusi tai uudehko vaihe, tämä vaihe on on siis ollut jo jonkun aikaa, vähän kehittyny ajan kuluessa, niin sanotusti pahentunut. Tuukka heittelee tavaroita ja ruokaa, mm. nämä röstit ja lihapullat sai kyytiä. Ollaan yritetty kertoa rauhallisesti, että palloa voi heittää tai tyynyä voi heittää, mutta esimerkiksi kauhoja, vispilöitä, kiviä, legoja, ruokaa ja nokkamukeja ei saa heittää. Lisäksi ollaan kunnolla toruttu, kun näin hän heittää jotain kiellettyä. T vain irvistää ja sehän tuntuu itsestä tosi kivalle (tähän taas pari irvistys hymiötä). Ja ihan satavarmasti T kyllä jo ymmärtää, että tiettyjä tavaroita ei saa heittää. Eniten minua ehkä inhottaa se ruuan heittely ja sillä sotkeminen, ihan kun muuten ei olisi tarpeeksi siivottavaa koko ajan. T on mielestäni syönyt aika vähän viime aikoina tai ainakin vaihtelee tosi paljon, välillä ei syö juuri ollenkaan ja välillä syö enemmän. Ja nyt tähän on tosiaan vielä tullut tuo sotkeminen ja heittely. Enkä ole hänen ravinnon saannista huolissani, uskon, että nälkäisenä kyllä sitten syö. Mutta tuo tahallinen ruualla sotkeminen kyllä sapettaa ja mietin, että kannattaako kilahtaa joka kerta vai olisiko sittenkin parempi olla huomioimatta koko hommaa?! Vai onko tämä joku vaihe, joka ajan kanssa menee pois ja tilalle saadaan joku muu yhtä mukava vaihe?
Ärrinmurrin, Tiina
Tänään keksin tehdä (ja testata) kasvis-juustoröstejä eilisen lihapullakastikkeen kanssa, kun perunat loppui jo. Haluan keksiä Tuukalle uusia makuja tai ruokia ja kiva niitä on itsekin maistella. Siksi, jos vaan yhtään virtaa riittää, testailen uusia juttuja. Kuten viime postauksessa sanoin, osa menee jatkoon ja osa ei.
Oli muuten vaikea käydä eri ruokakaupassa kuin "omassa", hyvä kun sain rösteihin ainekset ja maitoa. Muuten olin ihan pihalla siellä ja nyt ei kyllä tullut viikon ruokia hankittua. Miten sitä meneekin ihan lukkoon vieraassa kaupassa? Tällä kertaa ei ollut valmiiksi mietitty mitä tehdään ja olin Tuukan kanssa kaksin kaupassa (mikä sinänsä alkaa jo olla hieman haasteellista), joten luovutin. Omassa kaupassa olisin ehkä pystynyt soveltamaan ja keksimään toisenkin ruuan, ilman listoja tai ennalta miettimistä. Jokatapauksessa nämä röstit tuli nopeasti ja olivat mielestäni hyviä. Toisia paistelin enemmän ja toisia vähemmän, Tuukalle nuo vaaleammat.
Oli muuten vaikea käydä eri ruokakaupassa kuin "omassa", hyvä kun sain rösteihin ainekset ja maitoa. Muuten olin ihan pihalla siellä ja nyt ei kyllä tullut viikon ruokia hankittua. Miten sitä meneekin ihan lukkoon vieraassa kaupassa? Tällä kertaa ei ollut valmiiksi mietitty mitä tehdään ja olin Tuukan kanssa kaksin kaupassa (mikä sinänsä alkaa jo olla hieman haasteellista), joten luovutin. Omassa kaupassa olisin ehkä pystynyt soveltamaan ja keksimään toisenkin ruuan, ilman listoja tai ennalta miettimistä. Jokatapauksessa nämä röstit tuli nopeasti ja olivat mielestäni hyviä. Toisia paistelin enemmän ja toisia vähemmän, Tuukalle nuo vaaleammat.
Periaatteessa, en haluaisi blogissa edes käyttää hymiöitä, mutta jos niitä olisi, niin nyt laittaisin tähän sellasen hampaat irvessä hymiön. Olen aina miettinyt, että vaikka on monessa eri paikassa monia erilaisia hymiötä niin yksi puuttuu, sellainen, missä revitään hiuksia päästä, senkin hymiön voisin tähän laittaa. Kun Tuukalla on nyt menossa uusi tai uudehko vaihe, tämä vaihe on on siis ollut jo jonkun aikaa, vähän kehittyny ajan kuluessa, niin sanotusti pahentunut. Tuukka heittelee tavaroita ja ruokaa, mm. nämä röstit ja lihapullat sai kyytiä. Ollaan yritetty kertoa rauhallisesti, että palloa voi heittää tai tyynyä voi heittää, mutta esimerkiksi kauhoja, vispilöitä, kiviä, legoja, ruokaa ja nokkamukeja ei saa heittää. Lisäksi ollaan kunnolla toruttu, kun näin hän heittää jotain kiellettyä. T vain irvistää ja sehän tuntuu itsestä tosi kivalle (tähän taas pari irvistys hymiötä). Ja ihan satavarmasti T kyllä jo ymmärtää, että tiettyjä tavaroita ei saa heittää. Eniten minua ehkä inhottaa se ruuan heittely ja sillä sotkeminen, ihan kun muuten ei olisi tarpeeksi siivottavaa koko ajan. T on mielestäni syönyt aika vähän viime aikoina tai ainakin vaihtelee tosi paljon, välillä ei syö juuri ollenkaan ja välillä syö enemmän. Ja nyt tähän on tosiaan vielä tullut tuo sotkeminen ja heittely. Enkä ole hänen ravinnon saannista huolissani, uskon, että nälkäisenä kyllä sitten syö. Mutta tuo tahallinen ruualla sotkeminen kyllä sapettaa ja mietin, että kannattaako kilahtaa joka kerta vai olisiko sittenkin parempi olla huomioimatta koko hommaa?! Vai onko tämä joku vaihe, joka ajan kanssa menee pois ja tilalle saadaan joku muu yhtä mukava vaihe?
Ärrinmurrin, Tiina
Kommentit