Just thinking...

Ihan kohta on JOULU, kuukauden päästä on aatonaatto!! Lähinnä itselleni sitä tässä teroitan ja koitan sisäistää. Ennen ja monissa asioissa vieläkin olen aina viime tingassa. Tuukan myötä tähän(kin) tullut vähän muutosta, koska lapsen kanssa kaikki asiat ovat tai tapahtuvat paaaljon hitaammin, joten pitää olla hyvin valmistautunut asioihin ylipäänsä. Onneksi olen saanut asennettua minun ja Pietun puhelimiin yhteisen toimivan kalenterin, joka on kovassa käytössä. Varsinkin nyt, kun joulu lähenee, kalenteri täyttyy todella tiuhaan. Meillä vielä kun molemmat Pietun kanssa tehdään vuorotyötä, niin yhteisiä vapaita iltoja tai päiviä on aika harvasssa, joten kun sellaisen bongaan kalenterista, niin merkkaan sinne äkkiä jotain yhteistä tekemistä. On siellä toki vielä ns vapaitakin iltoja, joissa ei ole kalenteri merkintää ja voidaan tehdä mitä silloin huvittaa, yhdessä tai erikseen, koska sekin on tietenkin tärkeää. Lisäksi olen aina tykännyt listoista, mutta nyt viime aikoina olen alka

Makean himon yllättäessä, leivottiin Tuukan kanssa jokin aika sitten suklaamuffinsseja. Muffinssit ovat tosi helppoja ja nopeita leipoa, saa himoon heti helpotusta ja pieni apuri jaksaa juuri tämän aikaa kiinnostua asiasta. Minulla ei ole mitään tiettyä ohjetta, vaan aina katson tilanteeseen sopivan netistä. En tykkää resepteistä, joissa pitää aluksi vatkata sokeri ja voi, vaan tykkään aloittaa vatkaamalla sokerin ja kananmunat. Onneksi näitä on molempia saatavilla hyvin. Tämän ohjeen mukaan tuli näyttävät muffinssit, mutta koostumus ei ollut aivan täydellinen tai se olisi ainakin vaatinut jotain kosteaa kuorrutusta/päällistä. Kahvin kanssa tosin meni ihan hyvin. Muokkasin vähän reseptiä ja lisäsin siihen pikakahvia, koska tykkään suklaasta ja kahvista, hah. Ohje meni näin: 2 munaa 2dl sokeria 1dl maitoa 100g sulatettua voita 3dl vehnäjauhoja 2tl leivinjauhetta 2tl vanilijasokeria 2rkl kaakaojauhetta 2rkl pikakahvia Ensin vaahdota siis munat ja sokeri,

Sunnuntaita. Pietu on nukkumassa viime työvuoron univelkoja ja Tuukka siinä vieressä päiväunilla. Minua ei juuri nyt väsytä, kumma kyllä. Viimeiset vapaa päivät minäkin olen kyllä päiväuneni nukkunut ja tarpeeseen ovat tulleet. Voiko vielä olla syys- ja/tai pimeysväsymystä vai johtuuko väsymys raskaudesta? Toki voi johtua myös siitä, että parin viime viikon aikana T on melkein joka yö huudellut ainakin kerran yössä minua, milloin mistäkin syystä. Onneksi nämä herätykset ovat olleet hyvin pikaisia, mutta silti unen keskeytyksiä. Töissä jaksaa yllättävän hyvin, mutta illat ovat osaltani hyvinkin lyhyitä. Muutaman kerran olenkin mennyt suoraan sänkyyn, heti kun T on nukahtanut. Nyt Tuukalle tuli vielä nuhaa, joten katsotaan miten yöt menevät lähitulevaisuudessa. Mukavaa on kuitenkin nämä kolmen päivän vapaat, kuten minulla nyt. Ehtii nukkua (ainakin velat pois ja ehkä vähän varastoon) JA tehdä jotain muutakin, kuten vaikka päivittää blogia. Pari viikonloppua sitten, serkun tyttöni oliva