Mitä lomalla tehtiin

Ihanaa olla omassa kotona ja päästä omaan sänkyyn nukkumaan (ja taas huomaan ajattelevani kuin omat vanhempani, apua)! Ja ihan kiva mennä huomenna töihinkin. Lomaviikko oli lyhyt, mutta onnistunut (alun vatsataudeista huolimatta) ja jos joku ei vielä ole kuullut/huomannut niin aurinkoinen. En saanut ihan kaikkia asioita hoidettua, mitä piti, mutta onhan se hyvä jättää hommia vähän myöhemmäksikin. Mitäs lomaviikolla sitten tehtiin..

Olen jo jonkun aikaa miettinyt maalavani isäni tekemän puun värisen lipaston valkoiseksi ja nyt aika nopealla tahdilla loman alkuun sain homman hoidettua (tästä mahdollisesti lisää myöhemmin). En ole mikään käsityöihminen, mutta tykkään kyllä maalata. Seiniä olen maalannut usemmankin, mutta muita esineitä en muistaakseni ole. Eli tässä siis ensimmäinen taidonnäyte (vetimet vielä puuttuu, hoidettavien listalta löytyy).

Lipaston sain juuri valmiiksi, kun alkoikin vatsasta vääntää, joten maalauksen jälkeen pari päivää sairastettiin ja siirryttiin Lappeenrantaan. Onneksi muuten Pietuun ei tauti tarttunut tällä kertaa, vain minä ja Tuukka sairastettiin.

Lappeenrannassa otettiin aika rennosti, ei juurikaan hötkyilty. Heti torstaina mummin kanssa puistoiltiin lähipuistossa.

Tuukka maistoi ensimmäisen Atominsa, Satama Sannista tottakai. Pyörittiin muutenkin hetki satamassa.

Lauantaina käytiin Holiday Club Saimaalla uimassa kolmestaan. Oli kiva reissu sekin, ensi kerralla vaan pitää muistaa ottaa Tuukalle jotain vesileluja mukaan, koska siellä ei ollut yhtään. Lisäksi ajateltiin Pietun kanssa, että Tuukalla olisi hyvä olla jotain kelluntaliiviä tms. Sekin asia varmaan tänä kesänä ajankohtainen, joten tarvitsee hiukan paneutua asiaan. Minä itse en ole mikään suuri uimisen tai kylpylöitten ystävä, mutta huomaan että T nauttii, joten voin "uhrautua". Uinnin jälkeen jätskikin meni niin hujauksella, ettei ehtinyt edes paita likaantua.

Sunnuntaina vietettiin äitienpäivää. En muista milloin olisin viimeeksi osunut äitienpäivänä Lappeenrantaan, joten nyt oli korkea aika. Minun isäni oli hoitanut kukat äidille ja siskon kanssa sitten tehtiin kakku. Mietittiin muutamaan otteeseen, että mikä kakku olisi kiva ja tällä kertaa päädyttiin pavlovaan. Siskoni on sen kerran aikaisemmin tehnyt ja useasti ollaan molemmat sitä saatu muiden tekeminä nauttia ja on maistunut tosi hyvälle, sillä ajateltiin nyt sitä äidille tehdä. Ensin oli marja versio mielessä, mutta olosuhteiden pakosta muutettiin suunnitelmaa ja tehtiin hedelmäpavlova. Kakku onnistui ja oli hyvän makuinen, mutta parannettavaakin jäi. Jotenkin marenki oli tosi tiukassa kiinni leivinpaperissa, joten tooosi hankala oli ottaa palasia siitä. No saatiinpahan naurut tästäkin aikaiseksi, eikä kakkua kyllä seuraavalle päivälle jäänyt.

Tämä oli minun toinen äitienpäiväni äitinä ja en oikein vieläkään käsitä/sisäistä koko asiaa, kuten aiemminkin olen kirjoittanut täällä. Edelleenkin seurailen Tuukan touhuja useasti (oikeastaan lisääntyvissä määrin) ja mietin, että tuo on minun lapseni. Äitiyshän on ihmeellistä, enkä oikein edes osaa pukea sanoiksi sitä (hah, tietty kun en käsitäkään koko asiaa). Jos oikein ajattelen äitiyttä niin ensimmäisenä tulee mieleen tunteet/sanat: arvostus, ihanuus ja kestävyys.

Tuukka ei ollut päiväkodissa tällä viikolla tietenkään, kun lomailtiin, joten sieltä ei tullut mitään äitienpäivä lahjaa, mikä sinänsä vähän harmitti. Pietu oli hoitanut kuitenkin oman osansa ja tällä kertaa onnistui 100%, en edes halunnut vaihtaa lahjaa (kuten usein aikaisempina kertoina, tiedän, tässä asiassa olen kamala). Sain rannekoruuni uuden sydämiä täynnä olevan "pylpyrän".

Seuraavaa lomaa odotellessa kannustamaan Suomi voittoon jääkiekossa! Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!!

Tiina